Uusiutuvat energianlähteet

Uusiutuvilla luonnonvaroilla ja energianlähteillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia luonnonresursseja, joiden katsotaan uusiutuvan tietyn ajan kuluessa. Luonnonvarat uusiutuvat jonkin mekanismin avulla: Esimerkiksi (makea) vesi, happi ja biomassa uusiutuvat kasvien yhteyttämisen ja energian kiertokulun kautta.

Energiasta puhuttaessa hyviä esimerkkejä uusiutuvista energianlähteistä ovat vesivoima ja tuulivoima, jotka ovat osa maapallon normaalia ilmaston toimintaa: vesi kulkee luonnostaan ylempänä olevista järvistä jokien kautta mereen, vastaavasti järvet taas täyttyvät sateista. Tuuli taas syntyy matala- ja korkeapaineiden seurauksena. Myös biomassa ja kaikki siitä valmistettavat polttoaineet, kuten esim. Biodiesel ovat uusiutuvia energianlähteitä. Pitää kuitenkin muistaa, että jos luonnon resursseja käytetään nopeammin, kuin ne uusiutuvat, ei silloin voida enää puhua uusiutumisesta. Tällöin luonnonvarat kuluvat vain hiljalleen loppuun.

Myös suoraa auringonvaloa ja -lämpöä voidaan käyttää energianlähteenä. Kaikki maapallon energia on viime kädessä lähtöisin auringosta, ja aurinkoenergian osalta ei voida oikeastaan puhua uusiutuvasta energiasta. Aurinkoenergiaa voidaan käyttää joko niin, että valo muunnetaan aurinkopaneelien avulla sähkövirraksi, jonka avulla ladataan akkuja. Toinen vaihtoehto on käyttää auringon lämpösäteilyä esim. vesisäiliön lämmittämiseen, josta voidaan ottaa joko suoraan lämmintä käyttövettä, tai pyörittää turbiinia, joka tuottaa sähköä.

Uusiutuvilla energianlähteillä on lähinnä vain hyviä puolia. Huonoista puolista merkittävin on biopolttoaineiden käyttämisestä syntyvä kasvihuoneilmiötä lisäävä vaikutus. Myös tuulivoiman ja vesivoiman käyttöä on toisinaan kritisoitu maisema- ja ympäristönäkökulmilla.